Olen yrittänyt saada "Maailman paras Äiti" -palkintoa tässä kuluneella viikolla

Sunnuntaina kävimme Pikkumiehen kanssa luistelemassa, maanantaina uimassa, tiistaina pelattiin lautapelejä ja eilen oli vuorossa jälleen luistelu. Tälle päivällekin oli suunniteltu luistelua...vaan toisin kävi .

Eilen vedin Pikkumiestä jäällä siten, että piti mailasta kiinni...ei mennyt niin kuin piti ja Pikkumies kaatui kypärä kolahtaen jäälle. Säikähdin ja tein äkillisen liikkeen sillä seurauksella, että löysin itseni jään pinnasta. Keltaiset tähdet vilisivät silmissä ja ylös kömpiessäni tunsin pahan olon hulvahtavan ylitseni...tuntui, että nyt lähtee taju. Todella mukava nainen tuli heti kysymään, että sattuiko pahasti...totesin, että sattui, mutta pärjään kyllä (pipo onneksi hieman pehmensi). Suuntasimme Pikkumiehen kanssa pukukopille ja soitin Miehelle (oli käymässä kaupoilla), että kaaduin ja nyt sattui pahasti, pyysin tulemaan pian.

Soitin heti Hoolle ja kysyin apuja...antoi numeron päivystykseen ja käski soittaa heti. Soitin päivystykseen ja sanoivat, että mikäli kotona on joku joka voi minua vahtia ei sairaalaan ole pakko lähteä heti ellei tule näköhäiriöitä eikä oksentelua. Käskivät jatkaa seurantaa neljän tunnin ajan. Paha olo tuli aaltoillen, mutta en oksentanut kertaakaan eikä mitään muita oireita ilmennyt.

Puolen yön maissa uskaltauduin nukkumaan ja sovimme, että Mies käy minut kolmen maissa herättämässä ja tarkastaa tajunnan tason...tilanne oli ok. Aamulla kello soi kuudelta...olin sopinut hoitavani Hoon Aata ja Oota tämän päivän, mutta heille päästyäni Hoo lähetti minut takaisin kotiin lepäämään.

Ei tullut palkintoa vaan helvetillinen päänsärky ja aivotärähdys...kostiko kosmos eilisen leijumisen tällä tavoin?

Huomenna en mene töihin vaan lepäilen ja hoidan itseni kuntoon...Mies menee sinne magneettikuvaan...

Mukavaa loppiaista kaikille ...kaikesta huolimatta....