Puistattaa edelleenkin, kun ajattelen eilistä ja sitä mitä olisi voinut tapahtua .

Mies oli eilen reisussa autolla ja minä pyöritin arkea bussilla liikkuen. Haastetta päivään lisäsi se, että olin sopinut , Miehen menoa muistamatta, emännöiväni Me&I kutsuja. Mies lähti aikaisin aamusta ajamaan ja minä kiikutin Pikkumiehen Hoolle hoitoon (onneksi on ihana naapuri ja ystävä, joka ajattelee sinun parastasi) ja vältin näin kahden bussin ruljanssin molempiin suuntiin.

Töistä lähtiessä sainkin kyydin työkaverilta ihan kotiovelle saakka...keli oli todella liukas ja moottoritiellä ajeltiin vain 40 km/h vauhdilla.

Olin ajoissa kotona ja kävin hakemassa Pikkumiehen hoidosta...päivä oli mennyt hyvin ja ruokakin maistunut. Itselle ja Esikoiselle nopeasti ruokaa (Pikkumies istui Hoon luona ruokapöydässä, kun menin hakemaan...) ja sitten vielä viime hetken järjestelyt ennen kutsuja...Mies soitti Esikoiselle, että lähtee ajamaan kotiin päin ja arvioitu saapumisaika n.klo 19.

Kutsut alkoivat kuudelta ja vieraita saapui tipoittan...osan vieraista olin tavannut Hoon luona aiemminkin ja osa oli ihan ventovieraita (Hoo auttoi kutsumaan vieraat, koska en tunne juurikaan naapuritaloyhtiöistä ketään) ...hassu tunne, kun ovikellon soidessa avaat oven ja siellä joku tuikituntematon on tulossa luoksesi kutsuille  ...hauskat kutsut saimme aikaiseksi ja viimeiset vieraat lähtivät lähempänä puolta yhdeksää.

Ja nyt tulemme siihen puistatuksia aiheuttavaan kohtaan. Mies kotiutui puoli kahdeksan aikoihin ja totesi, että vähältä piti, ettei olisikaan kotiin saapunut. Ajokeli oli liukas ja lumisade lisäsi haastetta matkantekoon...piti ajella hitaasti. Takana ajava kuitenkin roikkui takapuskurissa ja Mies lisäsi vauhtia 90 kilometriin tunnissa. Yht´äkkiä Mies huomasi, että hirvi lähti ylittämään tietä...toinen odotti tielle pääsyä. Mies kertoi, että tuli tunne, jotta nyt kolahtaa ja kunnolla...jarruttaa ei kunnolla voinut...jarruttaessa auto alkoi kääntyä sivuluisuun ja oli pakko nostaa jalka jarrulta.

Miehen onnistui kuitenkin väistää hirvi.

Tämä oli jo toinen kerta, kun on läheltä piti tilanne...Mies sanoikin, että kolmannella kerralla sitten varmaan kolahtaa ja kovaa...TOIVOTTAVASTI ei. Sanoin Miehelle, että onneksi olet vielä siinä...

Mukavaa tiistaita kaikille ja ajelkaa varovasti ...