...puoli kahdentoista maissa puhelimeni alkoi soida...puolihuolimattomasti katsoin, että kuka soittaa. Sydämeni hyppäsi hetkeksi kurkkuun...päiväkoti soittaa. Puhelu alkoi hassusti...vastasin ja Pikkumiehen omahoitaja esitteli itsensä ja totesi, ettei mitään kamalaa ole tapahtunut, mutta.... Tässä vaiheessa kuvittelin jo vaikka mitä. K kertoi, että Pikkumies ei voi hyvin...on kamalan kalpea ja valittaa kummaa oloa. Päiväkodissa on ollut vatsatautia liikkeellä, joten ajattelin, että nyt se sitten iski meille. Pikkumies oli ehtinyt nukahtaa puhelun aikana ja sovimme, että haen Pikkumiehen yhden maissa.

Pääsin lähtemään töistä vasta varttia vailla yksi ja kiireella ajelin päiväkotia kohti...ajatukseni olivat jo Pikkumiehen luona...ajoin vahingossa päin punaisia ...siis ihan täysin päin punaisia. Onneksi muut autot eivät liikkuneet...vain minä, mutta kyllä hävetti .

Pääsin ehjänä päiväkodille, jossa Pikkumies jo odotteli ulkovaatteet päällä posket hehkuen hoitajan kanssa...olivat mitanneet kuumeen...38.08 astetta . Suoraan kotiin ja sänkyyn...sen verran kipeä oli olonsa, että vaihtoi yökkärit päälle ja kömpi peiton alle...nukahti pieneksi ajaksi. Halusi sitten katsoa dvd:tä, mutta nukahti kesken kaiken. Herättyään mittasimme kuumeen...38.6 astetta...valitti kovasti jalkasärkyä ja päädyin antamaan kuumelääkettä, jotta kipu lakkaisi.

Mitään vatsatautiin viittaavaa ei ole vielä ilmennyt...ainut oireensa on kuume ja särky...seurataan tilannetta...

Vietän huomisen päivän kotona Pikkumiehen kanssa...