Meillä lällätellään nyt oikein luvan kanssa, kun Pikkumies viimeinkin pääsi äänneohjaukseen...R- ja L-kirjaimet ääntyvät vielä tällä hetkellä molemmat V-kirjaimeksi, mikä vaikeuttaa puheen ymmärtämistä aina silloin tällöin. Ilmoitin Pikkumiehen äänneohjausjonoon jo viime kesäkuussa, kun neuvolan tätikin oli sitä mieltä, että äänteet olisi hyvä saada kuntoon ennen eskaria ja koulua...viime viikolla sitten soitin puheterapiatädille ja kyselin jonon tilannetta. Olin suuresti yllättynyt, kun täti tarjosi heti aikaa tälle tiistaille ...voiko olla ihan oikeasti niin, että oltaisi saatu olla jonossa hamaan tulevaisuuteen, jos en olisi soittanut...onko niin, että tässä(kin) asiassa oma aktiivisuus ratkaisee ja ne, jotka jaksavat soitella perään, saavat ajat ja muut odottavat?

Tiistaina olimme sitten Pikkumiehen kanssa äänneohjauksessa. Tapaaminen alkoi niin, että täti pelasi Pikkumiehen kanssa peliä ja samalla kartoitti Pikkumiehen puhetta. Kun ongelmaäänteet oli löydetty pelin avulla, täti otti harjoitukset esille ja sitten lällätettiin oikein olan takaa  (täti totesi, että ensin hoidetaan L-äänne kuntoon ja sen jälkeen sitten keskitytään R-äänteeseen). Voi sitä riemua, kun Pikkumies ensi kerran onnistui tuottamaan L-äänteen oikein...naama loisti kuin Naantalin aurinko ja hymy oli kuin Hangon keksillä...hyvä,että Pikkumies pysyi tuolillaan, kun oli niin onnessaan onnistumisesta. L: ää on nyt treenattu erittäin innokkaasti joka ilta ja Pikkumies odottaa harjoitteluhetkiä...muutaman kerran on L tullut jo ihan spontaanisti puheen seassa  ja tähän tietysti tähdätäänkin...me onnistutaan tässä .

Itsellekin tuottaa iloa katsoa toisen iloa onnistumisesta ja se kannustaa sekä meitä vanhempia että Pikkumiestä harjoittelemaan ahkerasti...ja niinhän se on, että meistä vanhemmistahan se on kiinni se onnistuminen, joten LÄL LÄL LÄÄ vain kaikille ...

Mukavaa loppuviikkoa kaikille ...