Niin se aika vaan juoksee...ollaan kohta asuttu täällä jo kaksi viikkoa ...mihin aika häviää?...

Pikkumies viipottaa ulkona itsekseen pitkiäkin aikoja...jotain sellaista ei olisi voinut kuvitellakaan Espoossa asuessamme...ihanaa siis . Pikkumies etsii paikkaansa pihan lasten keskuudessa ja hyvin on ainakin toistaiseksi mennyt.

Lunta on vaikka muille jakaisi ja pakkastakin on ollut ihan riittävästi...tänään tosin vain 3 astetta. Olimme eilen kahdesti pulkkamäessä  ja tänään myös koko aamupäivä vietettiin puistossa ja mäessä. Valehtelematta voin sanoa olleeni tämän kahden viikon aikana enemmän ulkona kuin koko syksynä vanhassa kodissa .

Olen saanut uuden ystävän naapurista, jolla on itselläänkin kaksi lasta (tyttö ja poika...juuri ne A ja O, joista jo aiemmin kerroin...A on Pikkumiehen uusi ystävä)...olen ollut jo kahdesti luonaan teellä ja lenkilläkin jo kerran. Iltapäivällä saan heistä seuraa, kun tulevat teelle meille ensimmäistä kertaa (mun ensimmäinen vieras uudessa kodissa). Juttelimme yhtenä päivänä ja totesimme, että molemmilla on sellainen tunne kuin olisimme tunteneet aina, joten todella ihanaa .

Mulla on kova ikävä "vanhoja" ystäviäni...tämä uusi ystäväni hieman lieventää sitä ikävää, mutta ei sitä kokonaan poista..."vanhat" ystäväni pysyvät aina ystävinäni eivätkä ikinä häviä.

Pikkusiskon piti tulla viettämään perheensä kanssa meille uutta vuotta...soitti tänään ja kertoi, että siitä ei tulekaan mitään. Voitte kuvitella Pikkumiehen pettymyksen kun kuuli, että Serkku ei tulekaan ...on laskenut öitä Serkun tuloon  ja nyt joutui pettymään...kyllä mäkin olen tosi pettynyt, olin odottanut näkeväni heidät . Pikkusisko sanoi, että tulevat sitten toiste...

Huomenna lähdemme Pikkumiehen, H:n, A:n ja O:n kanssa bussilla keskustaan ostoksille...mukavaa siis tiedossa myös huomiselle ...nyt keskityn ruoan laittoon, jotta Pikkumies saa syödäkseen. Mukavaa tiistaita teille kaikille ...