Arvatkaapa iskikö paniikki, kun puhelin alkoi soida kolmen jälkeen iltapäivällä...katsoin kuka soittaa ja meinasin jättää vastaamatta ..."setähän" se sieltä soitteli. Vastasin todella coolisti (not...jotain punaista vilahteli silmissä ) ja tiedustelin asiaansa (pelkäsin koko ajan, että alkaa kysellä, jotta mitä oikein olen hänestä kertonut)...kertoi, että käräjäoikeudesta oli tullut paperit takaisin (liittyy takaukseen) ja lasku pitäisi maksaa...syvä helpotuksen huokaus . Valtuutin "sedän" maksamaan laskun tililtäni ja toivon, ettei minun todellakaan enää koskaan tarvitse olla häneen millään lailla yhteydessä...sen verran harmia hän on meille aiheuttanut (nyt taas tässä kirjoittaessa päänsärky hiipii esille ja verenpaine nousee). Miten meillä voikin olla ollu näin huono onni ?

Mutta sitten positiivisempaan asiaan. Esikoisen vanhempainilta oli tänään alkaen kello 18...hieman viime tipassa tosin tuli myös kutsu vanhempainyhdistyksen kokoukseen, joka alkoi kello 17.30, joten oli koululla jo tuolloin. Kokouksessa käytiin ensin kaikki sääntömuotoiset asiat ja sitten yritettiin "värvätä" uusia jäseniä hallitukseen...houkutti kovasti, mutta ei mun kannata ryhtyä siihen vain kolmeksi kuukaudeksi...kattoo sitten Kuopiossa .

Vanhempainillan aluksi opettajat esittäytyivät koulun ruokalassa ja sen jälkeen vanhemmat siirtyivät auditorioon luokanvalvojien kanssa. Rehtori esitteli meille koulua ja terveydenhoitaja sekä kuraattori pitivät pienet puheenvuorot...myös tukioppilaat kävivät opon johdolla esittäytymässä . Tämän jälkee suuntasimme oman luokanvalvojamme johdolla luokkiin, missä saimme erinäisen määrän papereita kotiin viemisiksi ...opettaja esitteli meille Wilma-järjestelmän ja jakoi vanhemmille tunnukset (sanoi vielä, ettei tunnuksia saa antaa oppilaiden käsiin, koska muuten kuittaavat omat poissaolonsa ilman, että saat niistä tietää ).

Pois lähtiessäni vielä juttelin opettajan kanssa hieman näistä meidän muuttoon liittyvistä järjestelyistä ja kerroin, että muutamme 18.12. Opettaja kertoi olevansa pahoillaan siitä, että Esikoinen lähtee pois, sillä hän ja monet Esikoisen muista opettajista olivat sanoneet tämän olevan erittäin mukava, reipas ja kiltti oppilas. Kaikki kuulemma pitävät Esikoisesta  (olen mä tainnu ainakin jotain tehdä oikein siis ).

Kotiin tullessani kiittelin Esikoista ja kerroin hänelle olevani ylpeä hänestä...oli selvästi mielissään .