...Kiitokset kaikille edellisen kirjoituksen kommentoijille myötäelämisestä ...ihanaa saada tukea virtuaalisestikin.

Viime yö meni hieman paremmin kuin edellinen. Pikkumies ei yskinyt niin paljon kuin edellisenä yönä, mutta yski kuitenkin, joten yö oli taasen katkonainen...lisäksi näin koko ajan painajaisia Pikkumiehen voinnista .

Puoli yhdentoista aikaan oltiinkin sitten taas laboratoriossa verikokeissa...sitten odottamaan lääkärin huoneen eteen. Lääkäri oli hieman aikataulustaan myöhässä, mutta tuli viisi yli yksitoista potilaitten välissä kertomaan arvojen olevan laskussa, joten meidän ei tarvinnut mennä vastaanotolleen (paitsi jos olisin ehdottomasti halunnut) ...pääsimme siis kotiin . Unohdin sitten kysyä jatkotoimista...onhan keuhkokuume kumminkin suhteellisen "vakava" sairaus eikä sen kanssa kannata pelleillä. Äitinä olen sitä mieltä, ettei Pikkumies ole hoitoon viemis kunnossa huomenna. Laitoin omalle lääkärillemme tekstarilla kysymyksen...vastasi soittavansa illalla tai klo 16 jälkeen (vähänkö meillä on ihana lääkäri ) .

Pikkumies on selvästi pirteämpi, mutta johtuuko se lääkkeen tehoamisesta vaiko kuumelääkkeen vaikutuksesta? Kuume pyrkii nousemaan heti, jos kuumelääkkeen vaikutus pääsee lakkaamaan. Toisaalta kuumehan tappaisi niitä pöpöjä, mutta vetää Pikkumiehen olon heti niin huonoksi, että en oikein tiedä...

Itsellänikin on vähän heikohko olo...nenässä kutittaa ja kurkkua kirveltää...pöpöt yrittää iskeä mun kimppuun . Mies on jo flunssainen ja Esikoinen on toipumassa, joten aika tautisia ollaan tällä hetkellä .

Jotain valopilkkua sentään...Esikoinen valmisti meille tänään lounaaksi ruokaisaa salaattia ranskalaisine kastikkeineen, kattoi ja siivosi pöydän...kyseli juuri, jotta saisiko valmistaa iltaruoan myös...juu en pistä vastaan .

Toivottavasti Pikkumiehen vointi jatkaa paranemista eikä takapakkia tule...