Tää oli taas sitten sellainen aamu, jonka olisin voinut jättää suosiolla väliin...eikä viikonloppukaan ihan putkeen mennyt.

Viikonloppuna värjöteltiin kotosalla kylmässä Otsan rypistys...ulkona oli kylmä ja sisällä myös. Patterithan on tietty "suljettu" jo aikaa sitten eikä "pieni" alkukesän kylmyys niitä uudelleen käynnistä, joten kärsittävä oli...villasukkaa jalkaan ja pitkähihasta paitaa päälle. Teetä tulikin juotua sitten tavallista enemmän Hymy. Piti ottaa kesäkukatkin sisälle pois hallan tieltä eli siis mikä kesä?

Eilen käytiinkin sitten suorittamassa kansalaisuusvelvollisuus ja äänestettiin...mun ehdokas pääsi läpi, mutta ei siitä sen enempää Nauru.

Mutta palatakseni vielä tähän aamuun ja asioihin, jotka menivä pieleen. Kuopushan on siis ollut vesirokon takia melkein kaksi viikkoa pois hoidosta ja voitte kuvitella, että olisi halunnut jäädä vieläkin kotiin. Pienen (suuren) taistelun jälkeen saatiin vaatteet päälle ja pikkumies ovesta ulos, mutta...sitten olivat sormikkaat hukassa ja niitä etsittiin kissojen ja koirien kanssa...arvatkaa löytykö...no eipä tietenkään. Tässä vaiheessa olisi pitänyt tajuta hidastaa ja mennä suosiolla seuraavalla bussilla, mutta eipä tietystikään tajuttu. Puolijuoksua pysäkille vai huomataksemme bussin perävalot...kyllä korpesi Huuto. Meillä on hoitopaikka sen verran kaukana ja lisäksi vielä ihan toisessa suunnassa kuin työpaikat, joten bussilla on mentävä. Ja kun sinne sitten menee vaan se saamarin yksi ainoa linja, joka siis meni pysäkin ohi ennen aikojaan Huuto. Tässä vaiheessa huomasin myös, että silmälasini olivat jääneet kotiin...päänsärkyä siis tiedossa iltasella ja sangen ankaraa sellaista...voi perskeleHuuto. Ja jotta tässä ei olisi ollut tarpeeksi, meni siis koko loppu työmatka ihan ketuille, koska aikatauluni ei pitänytkään, joten rauhallisen aamun sijaan olen juossut tukka putkella ja niska limassa kaemmalle pysäkille ehtiäkseni töihin ennen yhdeksää...onneksi ehdin.

Nyt sitten tuntuu, ettei työnteosta tule mitään...siksi tätäkin tässä nyt kirjoittelen Silmänisku...ai mutta olihan viikonlopussa joku valopilkku.

Etsiskelin meille maalta asuntoa ja löysinkin aivan ihanan talon, joka tosin varmaankin on myyty jo siihen mennessä, kun meidän muutto tulee ajankohtaiseksi. Positiivista tässä kuitenkin lienee se, että kyseisellä alueella on sangen paljon valinnanvaraa asunnoista, joten ehkäpä meille sitten kuitenkin löytyy joku ihana koti.

Aurinkoista viikkoa kaikille!