Voi ihanuus...nyt ollaan jo joulukuussa, meidän "muuttokuussa". Päivät sen kun vähenee ja pieni paniikinpoikanen yrittää käydä taloksi (saadaankohan me kaikki pakattua ja tehtyä ennen H-hetkeä) , mutta olen toistaiseksi aina saanut sen häädettyä tiehensä eikä se vielä ole päässyt tekemään olostaan kotoista.

Tänään toimitetaan eilisen tilauksen mukainen määrä laatikoita (toivottavasti kaikki tilattu tulee eikä mun tarvitse alkaa kiukuttelemaan kellekkään puhelimessa ) ...pakkaaminen jatkuu taas pienen tauon jälkeen, kun saamme tarkoituksenmukaiset laatikot kehiin.

Mä käyn jotensakin kierroksilla koko ajan...jännittää (hyvällä tavalla) ja väsyttää, mutta uni yrittää karttaa mua viimeiseen asti...pelkään, että kunhan muuttokuorma on purettu uuteen asuntoon ja pitäisi alkaa laatikoita purkamaan, mulla iskee totaalinen väsymys enkä jaksakaan tehdä mitään...ja joulukin on tulossa.

Meillä taitaa tänä vuonna olla aikalailla valmis joulu enkä ala itse ruokia laittamaan (paitsi lasimestarin silli pitää tehdä itse...se on ihan must) ...nautitaan vaan joulusta uudessa kodissa.

Mun pitäisi tehdä töitä, mutta ajatus ei kulje, kun väsyttää niin hirveesti. Viime yö meni Pikkumiestä vahtiessa...hiivin puoli yhden aikoihin nukkumaan toimittuani ensin tonttuna...huomasin, että Pikkumiehen hengitys rohisi. Juuri, kun olin nukahtamaisillani, Pikkumies alkoi yskiä ja nieleskeli kovasti...kuuntelin hetken ja kävin sitten hakemassa varuilta vadin (kuulosti siltä, että vatsatauti olisi tulossa) . Nukkuminen olikin sitten todella katkonaista, sillä joka kerta Pikkumiehen yskiessä kavahdin istumaan ja nappasin vadin käteeni...turhaan, kuten aamulla sitten totesinkin...ei tullut oksennustautia. Unohdin aamulla sanoa päiväkodissa, että seuraavat vähän Pikkumiehen yskää, joten soitin sinne sitten juuri äsken...ei kuulemma nyt ole yskinyt, mutta seuraavat tilannetta.

Taidan kipaista kauppaan, jotta pääsen pienelle happihyppelylle...jospa se vaikka vähän piristäisi ja antaisi potkua tähän päivään.

Mukavaa joulukuun alkua kaikille .